top of page

ma 03. helmik.

|

Helsinki

SAINT LOUIS BLUES AND BEYOND – UMO PLAYS BOB BROOKMEYER

Kapellimestarina Kari Heinilä Monday Night At Koko Jazz Club: UMO aloittaa maanantaikonserttien sarjan Koko Jazz Clubilla!

Lippuja ei ole myynnissä
Katso muita tapahtumia
SAINT LOUIS BLUES AND BEYOND – UMO PLAYS BOB BROOKMEYER
SAINT LOUIS BLUES AND BEYOND – UMO PLAYS BOB BROOKMEYER

Paikka & aika

03. helmik. 2014 klo 19.00

Helsinki, Hämeentie 3, 00530 Helsinki, Finland

Tietoa tapahtumasta

Helmikuusta toukokuuhun joka kuun ensimmäinen maanantai tulee olemaan Helsingissä big band -päivä, kun UMO nousee kaupungin ykkösjazzklubin lauteille. New Yorkin perinteisistä big band -maanantaista* inspiraatiota hakevissa klubi-illoissa kuullaan musiikkia lajin ehdottomilta mestareilta.

UMO syventyy tammikuussa säveltäjä ja sovittaja Bob Brookmeyerin (1929–2011) tuotantoon kapellimestari Kari Heinilän johdolla. Luvassa on ajattoman hienoa suuren orkesterin jazzmusiikkia eräältä alan tärkeimmistä suunnannäyttäjistä, jonka vaikutus kuuluu vahvana Maria Schneiderin, Kenny Wernerin ja Jim McNeelyn kaltaisten nykyhetken säveltäjähuippujen musiikissa.

Kansas Cityn kasvattina Brookmeyerin tyylissä voi vielä kuulla kaikuja Count Basien orkesterin rytmeistä, vaikka eteenpäin katsova kirjoittaja toki edusti jo seuraavaa sukupolvea. ”Brookmeyerillä oli aina tukevasti toinen jalka menneisyydessä ja toinen tulevaisuudessa”, kertoo konsertin kapellimestari Kari Heinilä. Perinteen jalostamisesta uusiin suuntiin kuullaan esimerkkejä, kun UMO soittaa Brookmeyerin omien sävellysten lisäksi sovituksia mm. sellaisista ikivihreistä standardeista, kuin Saint Louis Blues (W. C. Handy) ja Skylark (Hoagy Carmichael).

Harvinaista venttiilipasuunaa pääinstrumenttinaan soittanut Brookmeyer otti sävellys- ja sovitustyössään mielenkiintoisen kannan solistiseen improvisoimiseen. Siinä perinteinen ajatus sooloa soittavasta muusikosta ja häntä säestävästä orkesterista kääntyy päälaelleen. ”Soolo on Brookmeyerilla usein ikään kuin taustaa taustoille”, Heinilä selittää ja jatkaa: ”Sen sijaan, että improvisoitu soolo olisi irrallinen näytön paikka muusikolle, se palvelee itse sävellystä ja on orgaaninen osa sitä”.

Jaa tämä tapahtuma

bottom of page