top of page
< Back

NOSTALGIA - NELJÄN SAMMAKON VAELLUS

Nostalgia – neljän sammakon vaellus on taideteos, jossa kohtaavat naiset, joilla on paljon yhdessä tanssittua ja elettyä elämää. Vaikka edellisistä yhteisistä produktioista on vierähtänyt tovi, vanhat muistot eivät ole haalistuneet tai unohtuneet. Teoksesta huokuu kurssitovereiden jälleentanssillinen ilo. KokoTeatterissa 5.2.-27.3.2020.

NOSTALGIA - NELJÄN SAMMAKON VAELLUS

KokoTeatterin kevään päätuotantona esitetään tanssiteosta Nostalgia – neljän sammakon vaellus. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa opiskelleet tanssijat, jotka ovat kannuksiaan ansainneet laajasti esittävien taiteiden kentältä. Ari Numminen on ympäri Suomea vaikuttanut koreografi ja ohjaaja, jonka edellinen teos, Tanssiteatteri Tsuumille valmistunut Poiju oli myös KokoTeatterin ohjelmistossa.

Nostalgian keskiössä on jatkuva muutos olemisessa, ihmisessä, elämässä ja eläimissä. Muutoksen tuottaa ääni, liike, musiikki sekä tietysti tanssi. Teos on pienten rituaalien summa. Nostalgia tanssii iholla, ajatuksissa ja arjessa.

Nostalgiaan musiikkia tekee näyttelijä-muusikko Laura Hänninen. Harjoituksissa on Lauran vetämänä laulettu viisiäänisesti ja treenattu body percussion -harjotteita. Musiikkia luodaan muun muassa erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäen.

“Äänien, eleiden ja erilaisten tilanteiden tarkkavaistoinen huomioiminen muodostaakin Nostalgian ytimen. Pienestä liikkeestä kasvaa joukkokohtaus, joka sitten myös sammuu omia aikojaan. Nostalgia esittelee kunkin tanssijan niin, että hänen oma olemuksensa saa tilaa. Nina Viitamäen järkähtämättömään intensiivisyyteen liittyvä herkkyys saa vastaparin Annina Kumpuniemen linjakkaasta liikkeestä. Metsälintu Pahkisen soolossa korostuu feminiininen poliittisuus. Kenties itseironisin on Anna Veijalaisen soolo, sillä hän vaatii ihailijalaumaltaan itselleen kunnioitusta… …Nostalgia ei kuitenkaan lähde väkisin ongelmoimaan suhdetta menneisyyteen, pikemminkin naisissa on jotain, mitä tekee mieli sanoa omavaloiseksi ritualistisella ja ehkä jopa eläimellisellä tavalla.” – Maria Säkö, Helsingin Sanomat

“Yhteinen historia ja kanssaesiintyjien tuntemus näkyy näyttämöllä tekemisen rentoutena, luottamuksena toiseen ja harvemmin nähtynä selkeänä eläytymisenä myös muiden kuin itsensä tekemisiin… Jokainen muukin tanssija saa itsensä näköisen soolo-osuuden. Lopuksi myös Hänninen, jonka rummutussoolo kaikella mahdollisella esineistöllä on energisyydessään ja vallattomuudessaan aivan huikea.” – Annikki Alku, Demokraatti

Esitys on KokoTeatterin ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotanto



bottom of page